Hyvää ja rauhallista joulua!

Toivottaa Noita, Myy, Anna ja Antti

Ystävyydestä

En olisi kyllä ikinä voinut uskoa Myy-kissaa ottaessa, että kissasta ja koirasta voi tulla näin hyvät ystävykset keskenään. Olen toki kuullut, että lappalaiskoirat ovat lempeitä ja hyväksyviä toisia lajeja kohtaan, mutta näiden toverusten toilailuja seuratessa saa kyllä taivastella lemmikkieläinten sopeutumiskykyä.

Kissan ja koiran ystävyydessä on jotain erityislaatuista. Leikit, toisen hoivaamiset, tervehdykset, oikeastaan kaikki kanssakäyminen ovat hassu sekamelska kissamaisia ja koiramaisia tapoja. Ihmeellisen hyvin ne lukevat toistensa viestejä. Noidan varoitustuhinat ja -haukut ovat Myylle selvä viesti painua korvat lintassa yläilmoihin turvaan, vieraaksi voi tulla vaikka joku lurjuskoira, joka lähestyy liian innokkaasti kissaa. Muuten Myy on kyllä hyvin siedättynyt Noidan ääniin. Noita on puolestaan oppinut tulkitsemaan Myyn eleistä, milloin pihalla liikkuu orava. Ilmeisesti siinä on vissi ero, milloin pihalla on orava ja milloin ihan vaan joku tavan närhi, koska virhearvioita sattuu yllättävän harvoin. Ja voi sitä metsästystä, kun lauma ryhtyy yhteistuumiin oravajahtiin - ikkunan läpi...

Pahoittelen laaduttomia kännykkäräpsyjä, mutta kun mutta kun, oikea kamera on aina liian kaukana siinä vaiheessa, kun tilanteet ovat herkullisimmillaan päällä.

"Tälleen me ihan vaan pötkötellään joka päivä. Ei me nyt ihan kylki-kyljessä, mutta tälleen lähekkäin."

"Suosittelen lämpimästi jokaista lapinkoiraa hankkimaan itselleen kotiorjan. Se putsaa korvat ja otsan päivittäin. Oioioi...otappa vähän vielä sieltä vasemman korvan takaa...." 

"Ääni! Mikä se oli!? Orava!?". Ei sentään. Naapuri tamppaa mattoja, pöntöt.

Noita kisaa

Me tehtiin se! Startattiin tänään ensimmäisissä virallisissa agilitykilpailuissa tutulla ja turvallisella maaperällä JAT:in omissa kilpailuissa. Tavoitteena oli karistaa ensimmäisten kisojen peikko pois harteilta ja juosta hyväntuuliset, agilityltä näyttävät radat, joista jäisi hyvä fiilis tulevaa kilpailu-uraa ajatellen.

Tavoitteeseen päästiin ihan hyvin. Anne Saviojan tuomaroimilta radoilta jäi kotiin vietäväksi tulokset molemmilta radoilta:

• D hyppyrata tulos 11,54, sij. 5./14
• C agilityrata tulos 13,06, sij. 3./17

Noita oli oikein hyvässä kisavireessä. Nollaradat jäivät tänään haaveeksi suurimmaksi osaksi vain oman jännityksen ja hutiloinnin vuoksi. 

Hyppyrata kaatui tällä kertaa keppeihin. Tilannenopeutta oli liikaa ja Noita tuli keppien ensimmäisen välin ohi, siitä kielto. Kiellon jälkeen hommasta katosi rytmi ja Noita karkasti vielä toiseksi viimeisestä välistä pujottelua, josta rapsahti 5 virhepistettä. Ilman keppisavottaa olisimme helposti ehtineet ihanneaikaan, joskin muutamia kurveja ja käännöksiä tiukentamalla aikaa saisi napsaistua vieläkin enemmän pois. Muuten en hirveästi moittisi meidän kaikkien aikojen ensimmäistä virallista kisasuoritusta, siinä oli paljon hyvääkin.

Agilityradalla riittikin sitten haastetta, tuloksia tältä radalta tuli lopulta vain neljä. Haasteista huolimatta toiselle radalle lähdin jotenkin rennommalla asenteella. Niinhän siinä sitten kävi, että taisin jäädä tuulettelemaan liian ajoissa hyvin menneitä keppejä ja keinua - varsinkin keinua, joka on ollut meille todellinen haaste - enkä muistanut enää varmistella puomin alastulokontaktia, siitä vitonen. Kielto tuli vielä radan viimeiseltä esteeltä, jonka ohi Noita ehti sujahtaa. Tosin siitä en osannut enää edes erityisen pahana olla, koska Noita irtosi niin makeasti eteenmenokäskyllä, hups, yksi este vain jäi välistä. 

Kyllä tästä on ihan hyvä jatkaa. Taisi kisakärpänenkin pikkuisen puraista, kun aloin heti katselemaan tulevia kilpailuja lähimain...

Ja vielä todisteeksi kuva "palkintopallilta" ;)