Omituinen Källeröinen "Noita"
ER41310/09
"Mikäs pantihin nimeksi?
Lullamoinen, lallamoinen,
Karva kaunins röyhetyinen,
Mesikämmen källeröinen."
(Suomen kansan muinaisia loitsurunoja,
Karhun synty, 278)
synt. 17.6.2009
e. Nutukas Illusia
i. LP1 Fjällfarmens Sarri
omist. A. Lehto & A. Leukkunen, Jyväskylä
kasv. S. Kangasvuo, Kerava
kasv. S. Kangasvuo, Kerava
Tottelee myös nimiä Nöpsy, Nöppeli, Nöde, Koira, Reku, Retku, Karhu...
Harrastaa kotikoirailua, höpötemppuilua, emännän lenkittämistä sekä agilitya.
Suorittanut hyväksytysti poropaimennuskokeen (4.3.-11 Kolari) sekä MH-kuvauksen (28.8.-11 Orivesi). Luonnetestattu yhteispistein +144, +++ laukausvarma (2.12.-12 Helsinki). Osallistunut Paimensukuisen lapinkoiran seuran katselmuksiin (-10 Koli, -11 Helsinki ja -12 Oulu) sekä yhteen viralliseen näyttelyyn (13.8.-11 Mikkeli) saaden ulkomuodostaan arvion AVO H.
Terveystarkastukset:
PPM (iris-iris + lamina) molemmissa silmissä, ei muita perinnöllisiä silmäsairauksia (4/-12 ja 11/-13), prcd-PRA -silmäsairauden osalta geeniperimää normal/clear A eli terve. Lonkat B/C, kyynärät ja polvet terveet (4/-12). Epävirallisesti tutkittu myös olat, selkä- ja kaularanka terveiksi. Vanhempiensa geenimääritysten perusteella Pompen-taudin suhteen terve. Pentuiässä kertaalleen hoidettua silmätulehdusta lukuunottamatta ollut ikänsä terve.
Yksi pentue, jossa yksi elävä pentu:
Omituinen Sampsa Pellervoinen FI28253/14 (Omituinen Källeröinen x Kukkipuun Bakti)
Terveystarkastukset:
PPM (iris-iris + lamina) molemmissa silmissä, ei muita perinnöllisiä silmäsairauksia (4/-12 ja 11/-13), prcd-PRA -silmäsairauden osalta geeniperimää normal/clear A eli terve. Lonkat B/C, kyynärät ja polvet terveet (4/-12). Epävirallisesti tutkittu myös olat, selkä- ja kaularanka terveiksi. Vanhempiensa geenimääritysten perusteella Pompen-taudin suhteen terve. Pentuiässä kertaalleen hoidettua silmätulehdusta lukuunottamatta ollut ikänsä terve.
Yksi pentue, jossa yksi elävä pentu:
Omituinen Sampsa Pellervoinen FI28253/14 (Omituinen Källeröinen x Kukkipuun Bakti)
Noita on paimensukuinen suomenlapinkoiranarttu, väriltään sininen riistanvärinen. Ulkonäöltään Noita edustaa tyypillistä paimensukuista linjaa, se on pitkärunkoinen, turkiltaan vaatimattomampi, häntäänsä matalalla kantava ja helposti nartuksi tunnistettava koiraolento. Sen liikettä, värikästä äänenkäyttöä ja ilmeikästä olemusta on koukuttavaa seurata.
Luonteeltaan Noita on mitä ihastuttavin pieni lappalainen, samassa paketissa saimme rakastettavan lierukorvan, josta löytyy myös sopivasti täpäkkyyttä ja vauhtia harrasteisiin. Se on omia ihmisiään kohtaan nöyrä ja samalla oman arvonsa tunteva tyttö, jolta löytyy varsin hyvät sosiaaliset taidot ja tilannetajua. Sitä on pienestä pitäen raahattu kaikkialle mukana, ehkäpä tästä syystä siitä kasvoikin kelvollisesti käyttäytyvä koirakansalainen, joka sopeutuu luontevasti tilanteeseen kuin tilanteeseen ja paikkaan kuin paikkaan. Sen läsnäolon tuntee, mutta koskaan se ei ole tiellä. Noita rakastaa luonnossa vapaana lenkkeilyä, rapsutuksia, herkkuja, agilityä, höpötemppuilua, koirakavereitaan ja pehmeitä, kotoisia paikkoja. Noitaa on vaikea yrittää kuvailla lyhyesti, mutta jos olisi pakko tiivistää se kahteen sanaan, ihastuttava ja helppo olisivat parhaat sanavat kuvailemaan tuntemuksiani tuota höpsöä, harmaanenäistä otusta kohtaan.
Noidan olemus ja luonne sopii suomalaiseen luontoon ja elämänmenoon kuin nappi takkiin. Lapinkoiran silmissä ja koko olemuksessa asuu jokin ikiaikainen viisaus, toveruus ja tahto olla yhtä ihmisensä kanssa. Vaatimattoman ulkokuoren ja olemuksen alla asuu sydämmellinen ja puuhakas koira, joka on valmis seuraamaan minua mihin ikinä menenkin. Se ei valita, ei tee itsestään numeroa, mutta ilahduttaa huumorintajullaan joka ikinen päivä.