Ai, että. Täällä se taas on. Onko olemassa mitään parempaa, kuin nuuhkia kevätaamun tuoksuja kitusiinsa, paljastella talvenkalpeaa nahkaansa porottavalle kevätauringolle tai kuunnella kesäiltana, miten metsä elää. Kurkkia naapurin virittämiä katiskoja järven rannalla, joko tänäiltana sinne olisi joku pieni kiiski eksynyt. Maistella jäätelöä helleshortseissa parvekkeella. Eilen haistoin ensimmäisen kerran tuomen kukat sitten viime kevään. Aivan kuin nenäkin olisi herännyt talvihorroksesta, kun kaikki tuoksuu niin ihanalle ja raikkaalle ja lupaavalle...
Omistapa sitten tuhkanharmaa nenä, jolla haistaa vielä jotain miljoona kertaa ihmisnokkaa paremmin. Tai karvakorvat, joilla kuulee varmaan sata kertaa nahkakorvia paremmin. Tai herkkusuu, jossa kaikki vehreä, mutainen tai mätäinen maistuu taivaalliselle.
Ei taatusti ole helppoa olla koira, varsinkaan toukokuussa!
PS. Nyt on koiralla kuuma: kieli ainakin 3cm ulkona. Se on meinaan Noidalle paljon.
Noita sanoo että sillä on NIIIIN kuuma ;) Viime yönä nukuttiin eka yö ikkuna auki ja aamulla oikein nauratti kuinka hyvät ja raikkaat unet saatiin... ;) Täytyy kyllä myöntää että oma piha (ja korjattu, Hertta-varma-aita) sekä aurinko niin meikä on ihan transsissa!!!
VastaaPoista