Kuva S. Kangasvuo
Kolme vuotta sitten sain käsiini pienen hopean värisen rääpäleen. Sen omituisen näköiset pienet korvat roikkuivat hassusti sivulla ja se vikisi hieman huolestuneena, kun se tupattiin huopien ja lämpöpullojen väliin laatikkoon ja kiikutettiin eläinlääkäriasemalle mamman mukana odottamaan, että loputkin sisarukset saataisiin eläinlääkärin avustuksella hengissä ja terveinä maailmaan. Kuka olisi uksonut, että tuo päivä kolme vuotta sitten oli yksi elämäni onnekkaimmista. Kuin huomaamatta tuo hopeinen karvaeläin kasvoi kiinni meihin - ja me siihen. Kolmen vuoden aikana se on ilahduttanut ja naurattanut, aiheuttanut ennenaikaisia harmaita haivenia, joskus huoltakin, mutta ennen kaikkea opettanut minulle paljon pienen lappalaiskoiran sielunelämästä.
Seikkaile Noita vielä monta onnellista ja tervettä vuotta kanssamme!
Niisk, vallanhan täällä liikuttuu. :) Ajatella, pkkuruisen Noidan (ja sisarustensa) maailmaan tulosta on jo kolme vuotta.
VastaaPoistaMinut tekee tyytyväiseksi ja iloiseksi se, että te kolme olette kasvaneet yhteen niin täysin, etten itsekään pysty enää kuvittelemaan teitä ilman Noitaa tai Noitaa ilman teitä. Toivokaamme edelleen paljon paljon hauskoja hetkiä ja onnekkaita sattumuksia yhteisellä taipaleellanne!! :)